keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Täällä taasen

Taas on vierähtänyt tovi jos toinenkin viime kuulumisien jakamisesta. Meille ei sen erikoisempaa kuulu kuin että nyt oon vapaalla töistä ja neitokainen on isomummonsa luona maalla. Mummoni kysyi saisiko ottaa Juulin yökylään ja mikäpä minulla sitä vastaan olisi. Mummoni on välillä aika kiireinen joten usein ei kerkeä olemaan tytön kanssa joten tietenkin tyttö saa olla hänen luonaan silloin kun hänelle käy. 

Viime perjantaina oli ainutlaatuinen päivä, koska ensimmäistä kertaa koko sinä aikana, mitä minä olen Hennaa tuntenut, niin lähdimme yhdessä ulos aikaa viettämään. Olen tuntenut Hennan pikkutytöstä asti, välillä on ollut taukoja yhteyden pidossa mutta nyt olemme alkaneet pitää enemmän yhteyttä ja Hennasta on tullu minulle yksi läheisimmistä ystävistä joita minulla on. ♥ 
Olimme illan tässä minun luona kun pääsin töistä ja suuntasimme myöhemmin katsomaan Jonttea zoneen. Huikee ilta oli ja sai pitää hauskaa ystävien kanssa !


Lauantaina en touhunnut mitään kovin erikoisia. Päivä oli pilalla pöntön halailun takia, (jota en siis normaalisti harrasta). 

Sunnuntaina autoin äitiäni muutossa, tyhjennettiin vanhaa asuntoa ja siivottiin. Hän muuttaa koirien kanssa takaisin Kolmalle jossa on isompi talo ja piha. Kivempi sitten koirien kannalta.

Maanantaina touhuttiin tytön kanssa kaikkea kivaa kun oli pitkästä aikaa kunnolla yhteistä aikaa, minulla oli myöhemmin vasta iltavuoroon meno joten ei ollut kiirettä.




Eilen olin välivuorossa ja mun on pakko sanoa että kyllä tuo työpaikka on mulle sellainen henkireikä ! Miten kukakin sen nyt tajuaa, mutta meinaan sitä, että vaikka välillä on rankkaa, niin silti tuon työn tekeminen on jotain sellaista joka pitää ajatukset kasassa ja auttaa jaksamaan. Olen kyllä kiitollinen siitä että saan olla töissä.
Iltasella mummoni tulikin sitten jo hakemaan Juulin ja minä kävin filkkarissa vuokraa leffan ja herkuttelin samalla. Rento koti-ilta.

Tänään aamuni alkoi fysioterapeutilla käymisellä. Minulla on jo pidemmän aikaa ollut ongelmia niskan ja hartioiden kanssa. Käytiin läpi erilaisia liikkeitä joilla saa paikkoja avautumaan ja testattiin käsieni puristusvoimaa. Olin aika järkyttynyt mitenkä onneton puristuvoima mulla on vasemmassa kädessä.. Noh, mutta, sain hyviä vinkkejä ja kyllä paikat rutisi. Pois lähtiessäni kun hengitin syvään niin niskassa pamahti, hieman säikähdin että mitäs nyt tapahtui enkä heti uskaltanut kääntää edes päätäni. Mutta vielä se vaan paikoillaan oli, nou hätä siis. 

Poikkesin porttiin kahville fysioterapian jälkeen ja samalla juteltiin Jallun kanssa autoon liittyvistä asioista. Minunkun ei ole ennen tarvinnut huolehtia niistä, koska se toinen osapuoli on ne hoitanut, jotenka kyselin kaikenlaista mitä tuli mieleen ja mitä laitetaan minnekkin ja niinpoispäin. Jallu on luvannut auttaa ainakun on tarvis. Mulla on kyllä ihana ystävä. ♥

Puolenpäivän aikaan minulla olikin sitten keskusteluaika Juulin päiväkodissa varhaiskasvatussuunnitelman läpikäymisestä. Kyllä tuli niin hyvä mieli kun sai kuulla miten hieno ja osaava lapsi minulla on. Ja sai kertoa omia tuntemuksia ja asioita mitenkä meillä menee. Juulilla on kyllä todella hyvä hoitopaikka ja tosi mukavat hoitotädit.

Loppupäivän ajan siivoilin ja iltasella kävin Jennan kanssa kahvilla. Ihana oli pitkästä aikaa nähdä häntä ja puhua kaikesta. ♥

Ja sitten ihan sillee yleisesti. Meillä, tai ehkä enemmänkin minulla, menee elämässä kaikki ihan hyvin, vaikka pieniä mutkia on ollut matkassa ehkä vähän liikaakin. Läheisiä on hävinnyt elämästä ja on kiukuteltu ja riidelty tosi tyhmien asioiden takia, osasyynä oma käyttäytymiseni ja se, etten ole osannut suhtautua asioihin niin, kuin niihin olisi pitänyt. Mutta näin jälkikäteen viisastuneena, olen saanut korjattua välini näihin ihmisiin ja olen todella onnellinen että he ovat taas osana elämääni. Kuten sanonta kuuluu "anteeksi annan, mutten koskaan unohda" voisi jollainlailla päteä tähän. Ihmiset tekevät virheitä, mutta niistä oppii ja on hyvä antaa toiselle mahdollisuus. Ja se pätee molemminpuolin. Mutta kaikesta huolimatta mulla on aivan mieletön tukiverkosto olemassa ja siitä olen kiitollinen!
Siinä sellainen pieni avautuminen tähän keskiviikko iltaan.

6 kommenttia: