Pikakelaus

Hellurei vaan. Taas vähän jääny tää kirjoittelu. Monena iltana oon avannu bloggerin ja miettiny että nyt mä kirjoitan. Sit kuitenkin oon menny vaan nukkumaan ja aatellu että kirjoitan aamulla. Jospa tälläinen pikakelaus taaksepäin että mitäs tällä viikolla onkaan tapahtunut.

Juuli oli isänsä luona viikonlopun ja mä olin töissä. Lauantaina alkoi olee jo sellainen tuntemus että hemmetti, eikai tässä olla kipeeks tulossa. Aattelin että kyllä tää tunne menee ohi. Noh, sunnuntaina oli sit vaan entistä huonompi olo. Sopivasti maanantaina mulla alkoikin kolmen päivän vapaat ja mikäs sen parempaa kuin viettää aurinkoisia vapaapäiviä kipeänä.. V***u sanon minä. Maanantaina oli kuitenkin pakko käydä ruokakaupassa ja onneks Sirkka käytti meitä. Voin vaan sanoa että oli aika tuskallinen kauppareissu. Niin väsynyt ja heikko olo. Ruokien lisäks mukaan lähti Juulille sukkia kun meinaa olla pieniä kaapit täynnä sekä Sirkka osti tytölle sellaiset tossut, joita voi käyttää tuolla hoidossa, ettei tarvia aina jarrusukkia olla kuljettamassa. 
Samu kävi myös kokoamassa loppuun tuon lipaston jonka siskoni ja Jani toivat Ikeasta. Vihdoinkin tuo käytävä ei näytä niin tyhjältä.

 Illalla tuli kaveri sit vielä käymään ja mä tein mustikkakukkoa. Pääsee sit herkuttelee ! Tässä lisäksi hieman kuvia maanantailta.

Tiistaina kävin aamulla hakemassa eräältä naiselta itselleni tosi kivan takin. Eikä maksanu ku kympin !

Iltasella tuli sit vielä Samu käymään ja vietti aikaa tytön kanssa niin mä sain rauhassa tehdä ruokaa ja syötiin porukalla sitten.

Keskiviikkona soitin aamulla heti herättyäni työterveyslääkärille ja toivoin että saisin samalle päivällä ajan. Ja onneksi aikoja oli niin pääsin sitten käymään siellä. Voin sanoa että oloni oli kuin onkimadolla. Mitenkä tää tauti voikaan viedä ihmisestä mehut iha kokonaan. Mummini ja serkkuni tulivat meille siksi aikaa että pääsin lääkärissä käymään. Perustutkimusten lisäksi jouduin käymään vielä verikokeissa ja röntgenissä. Sairaslomaa määrättiin ja reseptien kanssa apteekkiin vaan. Nyt epäillään että jos mulla on jotain allergiaa. Lääkäri kysyikin että muistanko milloin viimeksi mun ei ole tarvinnut niistää nenää. Siihen vastasin etten oikeasti edes muista. Mulla oli vasta kaksi antibioottikuuria ja toinen kuuri oli tosi tuhti, että olisi luullut taudin selättyvän. Mutta ei. 

Tänään heräsin vaan entistä väsyneempänä. Viime öinä on tullu oltua hereillä niin paljon että en tiedä miten päin tässä olisi. Jospa nuo lääkkeet alkaa sit jossai vaiheessa helpottaa. Ja toivon mukaan olisin lauantaina jo paremmassa kunnossa koska työpäivä olisi. Huominen täytyy vielä lepäillä ja kerätä voimia. 

Ihana äitini kävi minulle kaupassa ja toi neidille muutaman suklaamunan. ♥

Nyt unille neidin kanssa. Jospa tänä yönä saisi jo nukuttua.